Liian hyvä on...

Yhden ihmisen otantaan perustuva tutkimukseni osoittaa, että matkustajat voidaan jakaa (ainakin) kolmeen ryhmään. Niihin, jotka helppouden ja "turvallisuuden" nimissä jättävät kaikki järjestelyt matkatoimiston hoidettavaksi (Halpamatkat Sdn. Bhd. EI takaa asiakkailleen helppoa eikä varsinkaan turvallista matkaa, toim.huom.) sekä niihin, jotka väsymättä metsästävät halvimpia lentoja ja selaavat uupumatta hotellisuosituksia TripAdvisorista (loistava sivusto muuten!). Kolmannen ryhmän muodostavat työmatkalaiset.

Työmatkailu on ajatuksena lähes liian hyvä ollakseen totta: konttorirotta pääsee pois toimistosta johonkin kivaan paikkaan tapaamaan ulkomaisia kollegoitaan ja syömään, juomaan ja matkustamaan jonkun muun laskuun, ja saa siitä hyvästä vielä palkkaakin.

Työmatkaoppaan mainoksesta kannattaa kyllä lukea myös se pienellä painettu präntti. Se, missä kerrotaan loputtoman pitkistä kokouksista, 16 tunnin työpäivistä, joita seuraa pakollinen illallinen vaihtelevassa seurassa, muutaman tunnin yöunista ja työnantajan matkanhallintajärjestelmistä, joiden täyttäminen ennen ja jälkeen matkan on kolmen työpäivän homma.






Selviytymiskeinon työmatkoilla muodostavat vessat. Kyllä, sanoin "vessat".

Kun aamusta iltaan osallistuu, kuuntelee, luennoi, vaihtaa kokemuksia, ryhmätyöskentelee, tutustuu, verkostoituu ja hymyilee yötä päivää niin, että leukaperiin sattuu, on siunauksellista varastaa muutama minuutti päivästä vain itselleen. Mikä nautinto onkaan hetkeksi laskea kasvot lepotilaan ja olla ihan hiljaa omien ajatustensa kanssa.

Joten jos ihmettelet, mikä sillä työmatkalaisella siellä vessassa kestää, vastaukseni on: meditointi.

Ja sitten taas: housut jalkaan, suupielet korviin ja kohti seuraavaa tapaamista! Jos olet onnekas, kuuden tunnin kuluttua voit taas livahtaa käymälän puolelle.

Kuvista kiitokset Ismo Kiesiläiselle! Ensi viikolla Halpamatkat Sdn. Bhd. vie teidät tutustumiskierrokselle europarlamenttiin Strasbourgiin (se on Ranskassa, in case you wondered!).