Parhaat vinkin Legolandiin

Tämän kesän lomakohteen valinta sujui mahdottoman helposti. Kun perheen eskarilainen käyttää kaiken vapaa-aikansa pienten palikoiden rakentamiseen, oli hyvä aika suunnata Legolandiin.

Voi miten hauskaa meillä oli! Matkasta nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin, ja jokaiselle löytyi suosikkinsa matkan varrelta. Isi ja äiti ihastuivat uskomattoman hienoihin pienoismalleihin, taapero rakastui sorsiin ja muihin eläimiin ja eskarilainen huvipuiston laitteisiin.

Kokemuksesta viisastuneena muutama käytännön vinkki Legolandiin suuntaaville:

Me lensimme Kööpenhaminaan, mistä köröttelimme vuokra-autolla Billundiin. Maisemat olivat kauniita ja tiet hyviä, mutta viisaampaa olisi ollut lentää suoraan Billundiin. Lennot olisivat olleet vähän kalliimmat, mutta nyt maksettavaksi tuli parin päivän autovuokra, noin 80 euroa tietulleja sekä bensat. Matkaa kertyi edestakaisin yhteensä noin 600 kilometriä ja ajoaikaa suuntaansa kolmisen tuntia. Lisäksi hotellit ovat Kööpenhaminassa kesäaikaan pöyristyttävän kalliita! Kolmen hengen huone lähellä lentokenttää maksoi 260 euroa ilman aamupalaa.

Legolandiin kannattaa ehdottomasti mennä alkukesästä, kun muut eurooppalaiset ovat vielä töissä ja koulussa. Ja vielä arkipäivänä, jos mahdollista. Me olimme liikenteessä kesäkuun toisen viikon lopussa, torstaina ja perjantaina. Pääsimme kaikkiin kohteisiin jonottamatta eikä tungosta ollut muutenkaan. Perjantaina väkeä oli enemmän kuin torstaina ja lauantaina ainakin tuplasti enemmän kuin perjantaina. Kiireisimpinä päivinä joka paikkaan saattaa olla yli tunnin jono. Puuh. Ei heikkohermoisille.

Me majoituimme Legoland Holiday Villagessa vajaan puolen kilometrin päässä huvipuiston pääportista. Holiday Villagessa on motelli, mökkejä, leiripaikkoja ja tiipiitä. Kyllä, tiipiitä. Suosittelen paikkaa lämpimästi! Eskarilainen ei ollut uskoa silmiään, kun näki merirosvoteemaisen huoneemme, jossa suihkuverho oli kuin purje ja seinille oli ripustettu miekkoja ja papukaija. Lisäksi huoneessa oli laatikollinen legoja ihan vain leikkimistä varten.

Leirintäalueen portilla oli pieni, mutta hyvinvarustettu kauppa. Koko alue oli rakennettu lapsia varten ja lukuisine leikkipaikkoineen, trampoliineineen ja kotieläimineen se oli niin viihtyisä, että ei olisi tehnyt mieli lähteä kotiin laisinkaan.

Legolandissa kannattaa ehdottomasti olla kaksi päivää. Vaikka meidän aikamme ei kulunutkaan jonottamiseen, tekemistä riitti aamusta pitkälle iltapäivään. Taapero viihtyi erityisen hyvin Dublo-leikkipuistossa, merimaailmassa ja pingviinien luona. Eskarilaisen suosikkeja olivat merirosvosoutelu ja suopoliisien laitteet.

Alueella on runsaasti ruokapaikkoja, joista suurin osa on tietenkin mahdottoman ylihintaisia laatuunsa nähden. Kannattaa siis ottaa mukaan ainakin omat juomat. Tänä kesänä avatussa Ninjago-maassa on kiinalainen ruokakoju, jossa myydään riisi-kastike-annoksia kohtuulliseen hintaan. Toinen siedettävän hintainen vaihtoehto on niin ikään täksi kesäksi avattu hampurilaisravintola.

Dubrovnik, Kroatia

Lentokentän Turvatarkastuksessa:

- Onko teillä vaarallisia esineitä laukussanne?

Ipana, 3 vuotta:

- Mulla on Myyrä-kirja. Siinä on aika terävät kulmat.

3,5-vuotias on kerrassaan mainiota matkaseuraa. Tarpeeksi iso, että on lahjottavissa jäätellöllä noudattamaan vanhempiensa toiveita, ja kuitenkin sen verran pieni, että täydelliseen lomaan vaaditaan lähinnä puhallettava uima-allas (ja niitä jäätelöitä!). 

Näissä tunnelmissa siis kohti Dubrovnikia.  Kroatia valikoitui kesämatkakohteeksi lähinnä siksi, että ipana katseli talvella matkalehti Mondoa, osoitti Kroatiasta otettuja kuvia ja ilmoitti päättäväisesti, että tuonne hän matkustaa kesällä mummun ja papan kanssa. Isovanhempia ei tarvinnut sen suuremmin suostutella, ja yours truly innostui, kun kuuli, että Kroatiassa voi sukeltaa. Kroatia valittiin sopivasti vuoden 2013 perhematkakohteeksi, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin.

Loma-ajankohdaksi sovittiin viikko juhannuksen molemmin puolin. Kesäkuu on otollinen aika matkustaa Kroatiaan, kun ilma ei vielä ole aivan törkeän kuuma, eikä turisteja ole ihan niin paljon kuin heinä-elokuussa.

Kolme tuntia Norwegianin flygarissa ja Halpamatkojen viisihenkinen ryhmä saapui 34 asteiseen Dubrovnikiin.

Monessa paikassa olen matkustanut, mutta näin kaunista ei ole ollut ikinä missään: vuoristo ympäröi matalaan rakennettuja kaupunkeja, ja kaikkialla kimmeltää uskomattoman sininen vesi. 

Majoitukseksi olimme hankkineet Hederan kautta 50-neliöisen omakotitalon Lapadin kaupunginosasta, muutaman kilometrin päässä keskustasta ja vanhasta kaupungista. Lämpimin suosituksin, sekä sijainti että vuokrafirma. Vanhassa kaupungissa oli hauska käydä (taksilla: 5 min/10 e ja bussilla 15 min/1 e), mutta varsinaista lomaa oli paljon mukavampi viettää Lapadin rantabulevardin rauhassa, kaukana väkimassojen tungoksesta. 

Tärkeimmät tietysti ensin eli bikinit päälle ja uimaan! Olen enemmänkin troppisten vesien kuin Suomen järvien ystävä, joten parikymmenasteinen meri tuntui aluksi vilpoisalta. Onneksi ilma oli kuuma ja maisema kerta kaikkisen kaunis. Miinuksesi on sanottava, että suurin osa rannoista on kivipohjaisia ja merisiilien kansoittamaa, joten uimakengät ovat lähes pakolliset. Jotta elämä olisi lomallakin helppoa, tossut voi onneksi ostaa rantakojusta vitosella.

Suureelliset suunnitelmamme auton vuokraamisesta hylkäsimme viikon puolivälissä, kun meihin iski täydellinen loma-ameeba. Tiedättekö: kun yhtäkkiä parasta, mitä keksii, on käyttää kaksi tuntia päivästä lapsen kutittamiseen, syödä sen jälkeen välipalaksi jäätelöä ja lähteä rannalle etsimään aarteita. Arjen velvollisuudet ja aikataulut 0, kiireetön yhdessäolo 10.

Ipana olisi mielellään viettänyt koko loman uuden merirosvolaiva-legonsa kanssa puhallettavassa uima-altaassa, mutta muu porukka kaipasi vähän vaihtelua. Joten hiio-hoi, purjeet ylös ja merille! Suosittelen lämpimästi Kroatiaan matkaavia tutustumaan edes muutamaan maan yli 1200 saaresta. Aurinko paistaa, nahka palaa ja mieli lepää.

Meristä tulikin mieleeni sukellus. Kroatia ei ole se paikka, missä harrastus kannattaa aloittaa, mutta kokeneemmalle sukeltajalle se on mielenkiintoisen erilainen kohde. Vesi on törkeän kylmää tropiikkiin verrattuna, eikä kaloja tai koralleja oikeastaan ole, mutta hylkyjä pötköttää pitkin rannikkoa, näkyvyys on mielettömän hyvä ja varsinkin keväällä melko matalissakin vesissä on isoja erakkorapuja, hummereita ja mustekaloja. Moni mesta on lähellä rantaa, joten yhteen sukellukseen menee kaikkine säätöineen vain pari tuntia. Dyykit sinänsä ovat kylmyyden takia aika lyhyitä, puolisen tuntia. Minä olisin tarennut pidempäänkin, sillä ainoana ryhmästäni älysin pyytää niin paljon varusteita kuin rahalla saa. Aluspuku, 7 mm haalari ja takki, kengät ja huppu eivät olleet yhtään liioittelua.

Ruoka oli ihan hyvää, kasvissyöjänä vetelin enimmäkseen pastaa ja risottoa. Lihan- ja äyriäistensyöjillä vaihtoehtoja oli huomattavasti enemmän. Ravintolassa oli ehkä kolmanneksen Suomen hintoja edullisempaa, ja ruokakaupassa selvisi huomattavasti halvemmalla.

Mihin Kroatiaa oikein vertaisi? Luonto on vähän kuin Kreikassa tai Pohjois-Italiassa, mutta karumpaa. Ihmiset ovat ystävällisiä, kuten Välimeren maissa yleensäkin, mutta pidättyväisempiä. Vanhempien ihmisten olemus muistuttaa, ettei sodasta ole kulunut kuin pieni hetki. Rakennusten vauriot on korjattu, mutta moni on menettänyt lapsensa, läheisensä tai ystävänsä sodassa. Hymy ei ulotu silmiin asti. 

Halpamatkojen tiimi viihtyi Dubrovnikissa erinomaisesti. 3-vuotias tiivisti lomatunnelman postikorttiin: "Olen uinut ja metsästänyt muurahaisia ja rentoillut ja syönyt jäätelöä. Parasta oli olla merirosvolaivassa ja taksissa."

Sultanahmet, Istanbul, Turkey

Onni ja autuus, halpamatkalaiset ovat palanneet Istanbulista hyvävointisina ja levänneinä. Kunnon yöunia hotellin pehmoisissa lakanoissa ja pitkiä päikkäreitä pikkumiehen kuorsatessa mummun ja papan huoneessa - what a feeling!

Kovin suuria totuuksia en uskalla Istanbulista saati Turkista tämän retken perusteella lausua, seurueemme nimittäin keskittyi lomailuun pienimmän matkalaisen, 14 kuukautta, ehdoilla. Päiväunet, lounaat ja leikkihetket rytmittivät päiviämme sen verran tehokkaasti, että emme juuri poistuneet asemapaikastamme Sultanahmedista eli Istanbulin vanhasta kaupungista. Ei se mitään, hyvin kului neljä päivää sielläkin.

Istanbulista sen verran, että kaupunki levittäytyy kahdelle mantereelle ja sitä halkoo Mustaanmereen laskeva Bosporinsalmi. Eurooppa ja Aasia lyövät kättä 16 miljoonan asukkaan suurkaupungissa, jonka näkemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa tai useampi reissu. Kaupungin kärjessä sijaitsevassa Kultaisessa sarvessa kaikki on onneksi melko lähellä tai ainakin ratikkamatkan päässä, tosin tupaten täysiin kulkuvälineisiin ei lastenrattaiden kanssa ollut asiaa.

Sultanahmet oli tunnelmaltaan näin sesongin ulkopuolella sangen rauhallinen ja siisti. Olin odottanut Rooman kaltaista vilinää, eloisuutta ja rosoisuutta, mutta katuja reunustivatkin pienet persoonalliset talot, joiden asukkaat suhtautuvat matkalaisiin hillitysti ja ystävällisesti. Pieni mies sai osakseen huomiota, mutta paljon vähemmän kuin taannoisella Aasian matkallamme. Jonojen ohi päästiin täälläkin melko kivasti rattaidemme kanssa, mutta vain kun sitä erikseen osasimme kysyä.

Hotellimme oli viehättävä Daphne, jolle täydet viisi tähteä. Siistit ja kauniit huoneet, pieni ravintola ja henkilökunta, joka piti kunnia-asianaan saada asiakkaat todella viihtymään. Aivan mainio juttu ipanan kanssa matkatessa oli huonekombo, jossa mummolan puolelle pääsi käytävän lisäksi huoneiden välissä olevasta ovesta.

Maha on vieläkin pullollaan reissusssa nautituista herkuista, etunenässä mainiosta kanakebabista. Ipanakin hullaantui kebabiin täysin ja nassutti sitä tyytyväisenä niin lounaalla kuin iltapalaksi. Hyvä että kelpasi, lastenruokia ei nimittäin pienissä kaupoissa näkynyt sen paremmin kuin vaippoja tai muitakaan ipanoiden tarvikkeita. Tämä tiedoksi muille lapsellisille Istanbuliin matkustaville.

Istanbuliin meidät vei ja kotiin toi Turkish Airlines, lämpimät suositukset siitäkin. Finnair tarjoaa lentoja yli tuplahinnalla ja ilman tarjoilua, TA:n minihintaan kuuluu monivalintainen ruokalista (vauvoille, lapsille ja kasvisruokailijoille omat ateriat pyydettäessä) kaikkine juomineen ja lisukkeineen.

Lähdin matkaan suurin toivein uusista kultakoruista ja muusta tilpehööristä, mutta tulin kotiin yhtä kevyen laukun kanssa kuin lähtiessä. Kävi nimittäin niin, että olin osannut varautua turkkilaiseen tinkaamiseen, mutta en siihen, että kauppiaat suhtautuivat meihin aggressiivisesti ja osin jopa vihamielisesti. Liekö syynä sesongin hiljaisuus vai mikä, kun moniin kauppoihin en uskaltanut mennä sisälle ollenkaan, koska tyhjin käsin poistuminen olisi ollut mahdotonta ilman tikaria selässä. Istanbulissa aiemmin vierailleet appivanhempani tiesivät kertoa, että vilkkaampina sesonkeina tällaista käytöstä ei ole esiintynyt.

Ostosten lisäksi odotin kovasti Hagia Sofian näkemistä, se kun on jäänyt tarunhohtoisena mieleeni ala-asteen mantsankirjasta. Hieman kyynisesti ajattelin jo nähneeni melkein kaikki näkemisen arvoiset kirkot, mutta onneksi olin väärässä - Haagia Sofia on upea! Pytinki rakennettiin kristilliseksi kirkoksi jo vuonna 537 ja muutettiin moskeijaksi himppasen vajaa tuhat (!!) vuotta myöhemmin. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona.

Toinen aivan fantastinen paikka on niin ikään 500-luvulla rakennettu maanalainen, johon mahtuu 80000 kuutiometriä vettä. Jotakin sen vaikuttavuudesta kertoo koko: pituutta 140 metriä, leveys 70 metriä, marmorisia kannatinpylväitä rivissä 336. Kannattaa käydä ihan omin silmin katsomassa. Tuntia ennen sulkemisaikaa ei ollut ensinkään jonoa ja sisälläkin oli mukavasti tilaa. Maanpinnalla oleva sisäänkäynti tosin näyttää enemmän yleiseltä vessalta kuin museolta, joten siinä saa olla tarkkana, ettei kävele ohi.

Päätän raporttini Istanbulista äitini Facebook päivitykseen: Mitä jäi mieleen Istanbulista paitsi IHANA kaupunki ja ystävälliset ihmiset? Vähän hassua, mutta pimeä kylmä ilta ja KUUMA kanelitee pahvimukista perheen kanssa puistossa, toisella puolella Hagia Sophia toisella Sininen Moskeija. Aah!

Havaintoja matkan varrelta

Energia ei riitä isompiin postauksiin, jet lagista kärsivä ipana kun herättää koko perheen heti neljän jälkeen aamusella. Muutamia havaintoja epämääräisessä järjestyksessä kirjaan kuitenkin muistiin:

* Tällä kertaa rattaat satiin kuin saikin ottaa Helsinki-Vantaalla lentokoneen ovelle asti. Tosin vasta kun sitä erikseen virkailijalta pyysin, ja silloinkin hyvin nihkeiden kommenttien saattelemana, mutta kuitenkin. Muilla kentillä asiassa ei tietenkään ollut mitään ongelmia.

* Pienen ipanan kanssa matkustaminen on hauskaa, koska pääsee lähes kaikkialla turvatarkastuksista ja tulleista jonon ohi. Tosin pitkällä lennolla pieni mies sai lisänimen epämukavuuspaketti - 11 tuntia 1-vuotiaan kanssa lentokoneessa vaatii hieman kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä, ettei aika tule lapsosella pitkäksi. Ukkeli tosin on mitä mainioin matkakumppani, eikä itkenyt sen paremmin lentokoneessa kuin kaupunkien vilinässäkään.

* Vaipat olivat Aasiassa sangen kalliita. Joten lapsosen kanssa matkustavat: ottakaa riittävästi vaippoja mukaan kotoa. Sama koskee lastenruokia, joita ei oikeastaan juurikaan ole tarjolla.

*... Tosin ipana ei omia ruokia juuri kaivannut, vaan ihastui paistettuun riisiin ja muihin paikallisiin ruokiin siinä määrin, että kotiruoka on ihan hyi ja yäk. Hauska tilannekuva sairaalasta: lääkäri ei saa järkytykseltään sanaa suustaan, kun kuuli, että lapsi ei saa kotona päivittäin riisiä. Loppuajan sairaalassa ipana söi doctorin määräyksestä kiinalaista kanalla höystettyä riisipuuroa kolmesti päivässä.

* Lapsosen kanssa ehdottoman käytännöllisiä varusteita olivat tälläkin reissulla hyvät matkarattaat, joissa voi myös nukkua, kantoreppu ja kosteuspyyhkeet. Myös korvatulpille oli käyttöä, kun muut ipana itkivät lentomatkoilla sen verran kovaa, että ukkelilla oli vaikeuksia saada unenpäästä kiinni. Paljon tarvittiin myös lelula ja omat rakkaimmat kirjat, joita luettiin ahkerasti kentillä, hotelleissa ja sairaalassa. Ja pitkää pinnaa, sitä jos mitä tarvii lapsen kanssa matkustaessa.

* Matkavakuutus! Yli tuhannen euron sairaalalasku + peruuntuneet ja siirretyt lennot + ylimääräiset hotelliyöt = matkavakuutusrahat well spend.