Dubrovnik, Kroatia

Lentokentän Turvatarkastuksessa:

- Onko teillä vaarallisia esineitä laukussanne?

Ipana, 3 vuotta:

- Mulla on Myyrä-kirja. Siinä on aika terävät kulmat.

3,5-vuotias on kerrassaan mainiota matkaseuraa. Tarpeeksi iso, että on lahjottavissa jäätellöllä noudattamaan vanhempiensa toiveita, ja kuitenkin sen verran pieni, että täydelliseen lomaan vaaditaan lähinnä puhallettava uima-allas (ja niitä jäätelöitä!). 

Näissä tunnelmissa siis kohti Dubrovnikia.  Kroatia valikoitui kesämatkakohteeksi lähinnä siksi, että ipana katseli talvella matkalehti Mondoa, osoitti Kroatiasta otettuja kuvia ja ilmoitti päättäväisesti, että tuonne hän matkustaa kesällä mummun ja papan kanssa. Isovanhempia ei tarvinnut sen suuremmin suostutella, ja yours truly innostui, kun kuuli, että Kroatiassa voi sukeltaa. Kroatia valittiin sopivasti vuoden 2013 perhematkakohteeksi, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin.

Loma-ajankohdaksi sovittiin viikko juhannuksen molemmin puolin. Kesäkuu on otollinen aika matkustaa Kroatiaan, kun ilma ei vielä ole aivan törkeän kuuma, eikä turisteja ole ihan niin paljon kuin heinä-elokuussa.

Kolme tuntia Norwegianin flygarissa ja Halpamatkojen viisihenkinen ryhmä saapui 34 asteiseen Dubrovnikiin.

Monessa paikassa olen matkustanut, mutta näin kaunista ei ole ollut ikinä missään: vuoristo ympäröi matalaan rakennettuja kaupunkeja, ja kaikkialla kimmeltää uskomattoman sininen vesi. 

Majoitukseksi olimme hankkineet Hederan kautta 50-neliöisen omakotitalon Lapadin kaupunginosasta, muutaman kilometrin päässä keskustasta ja vanhasta kaupungista. Lämpimin suosituksin, sekä sijainti että vuokrafirma. Vanhassa kaupungissa oli hauska käydä (taksilla: 5 min/10 e ja bussilla 15 min/1 e), mutta varsinaista lomaa oli paljon mukavampi viettää Lapadin rantabulevardin rauhassa, kaukana väkimassojen tungoksesta. 

Tärkeimmät tietysti ensin eli bikinit päälle ja uimaan! Olen enemmänkin troppisten vesien kuin Suomen järvien ystävä, joten parikymmenasteinen meri tuntui aluksi vilpoisalta. Onneksi ilma oli kuuma ja maisema kerta kaikkisen kaunis. Miinuksesi on sanottava, että suurin osa rannoista on kivipohjaisia ja merisiilien kansoittamaa, joten uimakengät ovat lähes pakolliset. Jotta elämä olisi lomallakin helppoa, tossut voi onneksi ostaa rantakojusta vitosella.

Suureelliset suunnitelmamme auton vuokraamisesta hylkäsimme viikon puolivälissä, kun meihin iski täydellinen loma-ameeba. Tiedättekö: kun yhtäkkiä parasta, mitä keksii, on käyttää kaksi tuntia päivästä lapsen kutittamiseen, syödä sen jälkeen välipalaksi jäätelöä ja lähteä rannalle etsimään aarteita. Arjen velvollisuudet ja aikataulut 0, kiireetön yhdessäolo 10.

Ipana olisi mielellään viettänyt koko loman uuden merirosvolaiva-legonsa kanssa puhallettavassa uima-altaassa, mutta muu porukka kaipasi vähän vaihtelua. Joten hiio-hoi, purjeet ylös ja merille! Suosittelen lämpimästi Kroatiaan matkaavia tutustumaan edes muutamaan maan yli 1200 saaresta. Aurinko paistaa, nahka palaa ja mieli lepää.

Meristä tulikin mieleeni sukellus. Kroatia ei ole se paikka, missä harrastus kannattaa aloittaa, mutta kokeneemmalle sukeltajalle se on mielenkiintoisen erilainen kohde. Vesi on törkeän kylmää tropiikkiin verrattuna, eikä kaloja tai koralleja oikeastaan ole, mutta hylkyjä pötköttää pitkin rannikkoa, näkyvyys on mielettömän hyvä ja varsinkin keväällä melko matalissakin vesissä on isoja erakkorapuja, hummereita ja mustekaloja. Moni mesta on lähellä rantaa, joten yhteen sukellukseen menee kaikkine säätöineen vain pari tuntia. Dyykit sinänsä ovat kylmyyden takia aika lyhyitä, puolisen tuntia. Minä olisin tarennut pidempäänkin, sillä ainoana ryhmästäni älysin pyytää niin paljon varusteita kuin rahalla saa. Aluspuku, 7 mm haalari ja takki, kengät ja huppu eivät olleet yhtään liioittelua.

Ruoka oli ihan hyvää, kasvissyöjänä vetelin enimmäkseen pastaa ja risottoa. Lihan- ja äyriäistensyöjillä vaihtoehtoja oli huomattavasti enemmän. Ravintolassa oli ehkä kolmanneksen Suomen hintoja edullisempaa, ja ruokakaupassa selvisi huomattavasti halvemmalla.

Mihin Kroatiaa oikein vertaisi? Luonto on vähän kuin Kreikassa tai Pohjois-Italiassa, mutta karumpaa. Ihmiset ovat ystävällisiä, kuten Välimeren maissa yleensäkin, mutta pidättyväisempiä. Vanhempien ihmisten olemus muistuttaa, ettei sodasta ole kulunut kuin pieni hetki. Rakennusten vauriot on korjattu, mutta moni on menettänyt lapsensa, läheisensä tai ystävänsä sodassa. Hymy ei ulotu silmiin asti. 

Halpamatkojen tiimi viihtyi Dubrovnikissa erinomaisesti. 3-vuotias tiivisti lomatunnelman postikorttiin: "Olen uinut ja metsästänyt muurahaisia ja rentoillut ja syönyt jäätelöä. Parasta oli olla merirosvolaivassa ja taksissa."

Joulua odotellessa

Se on ei hylkyjä, ei paholaisrauskuja ja ei valashaita tällä reissulla. Se on itse asiassa ihan kokonaan ei Balia, jos oomme tarkkoja. Sukeltaja-minä on niin harmissaan, että tekis mieli mennä peiton alle vollottamaan vaikka pariksi päiväksi nyt ensi alkuunsa.

Äiti-minä voittaa kuitenkin sukeltaja-minän: ipanan hyvinvointi on kaikkeista tärkeintä. Ipana pääsee huomenna pois sairaalasta, mutta ei oo vielä valmis raskaaseen matkustamiseen. Siispä jäämme Bangkokiin ja jatkamme tästä toivottavasti jouluksi Kuala Lumpuriin.

Olipa muuten kaiken kaikkiaan paska idea lähteä jouluksi reissuun - mulla on vallan kauhea koti-ikävä. Kaipaan kuusta, pimeää, kynttilöitä, kaukana olevia rakkaita ja ennen kaikkea joulun tunnelmaa. Tahtoisin tohista viime hetken valmisteluita, siivota, käydä kaupassa ja hankkia vielä muutaman lahjan. Tahtoisin tavata ystävät, avata viinipullon ja istua alas. Tahtoisin kuulla joulun liikennetiedotukset ja joulurauhan julistamisen. Tahtoisin, että kiire lakkaa, kun kaikki pysähtyvät joulupöydän ääreen.

370 päivää seuraavaan jouluun. Sitä odotellessa päätän valitukseni bangkokilaisesta sairaalasta tähän.




Pieni uimari reilu viikko sitten pikkujoulussa Lohjan mummolassa.

- Posted using BlogPress from my iPhone

Best of the Best... Malaysia.

Arvon halpamatkalaiset ja muut reissaajat pyytävät usein meiltä parhaita vinkkejä Malesian-matkoille, eikä ihme, sillä Kuala Lumpur on kuin toinen koti meille. Vinkkien antamisen vaikeus on siinä, että se mikä kiinnostaa minua, ei välttämättä kiinnosta sinua lainkaan. Sitäpaitsi olen Malesian suhteen täysin puolueellinen: sillä on ihan oma paikka sydämessäni ja kaipaan sinne aina takaisin.

Oli miten oli, olen kaivanut esiin päiväkirjani vuodelta 2005, ajalta, jolloin Team Halpamatkat asui ja työskenteli Kuala Lumpurissa. Tekstiä on paljon, osa enemmän mielenkiintoista, osa vähemmän, pieni osa liittyy matkustamiseen, iso osa työskentelyyn, osa meneillään olleisiin hääjärjestelyihimme ja loppu on kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä.

En juurikaan editoi tekstiä, kaikessa sekavuudessaan se juuri tällaisena antaa realistisen kuvan siitä, millaista unelmiensa toteuttaminen parhaimmillaan ja myös pahimmillaan voi olla. Iloitkaa ja pankaa korvantaakse ainakin se, millaisilla ehdoilla EI kannata aasilaiseen työkulttuurin hypätä mukaan :P



01.03.05 klo 11:23:46

H keittaa nuudeleita (vasta kolmatta kertaa tanaan), joten mulla on vihdoinkin aikaa kirjoittaa.

Eilen oltiin ensimmainen yo uudessa kodissa. Eipa ole valittamista, asunto on yli sata neliota, alakerrassa on marmorilattiat ja ylakerrassa hieno tumma parketti. Kolme makuuhuonetta, nelja kylpyhuonetta, komea keittio, pieni piha. Omakotitalo viihtyisalla alueella noin kymmenen kilometria keskustasta. Kaikista parasta on se, etta tassa kaupungissa asuu kolme miljoonaa ihmista ja mun tyopaikka on sattumalta alle puolen kilsan paassa kodista! Omituista ja ihmeellista!

Tyot alkaa ensi viikolla. Tama viikko on aikaa asettua ja toipua.

Kuumahan taalla on, tanaankin yli 30 astetta 8) Ilman kosteus huitelee 80 prosentin tienoilla... nakisittepa meidan hiukset. Mun tukka lanaa pitkin paata tekipa sille mita hyvansa kun taas H:n pehko on, jos mahdollista, entistakin tuuhempi :)

Kaytiin Ikeassa ostamassa ihan hulluna tavaraa meidan kotiin. Hauskinta on se, etta Ikean sisalla ei mistaan tiennyt, etta onko Kuala Lumpurissa vai Vantaalla. Kaikki oli ihan prikulleen samalla tavalla ::)

Ok, nuudelit on valmiit. Nyt meen syomaan!


05.03.05 klo 12:48:24

Lauantaita Kuala Lumpurista!

Eilen oltiin Suomi-illassa. Syotiin makaroonilaatikkoa ja karjalanpaistia ja juotiin kaljaa. Oli hauskaa, mukavia suomalaisia taalla :-*

Tanaan tuli soitto toista. Olisi pitanyt menna heti toimistolle ja lahtea viikoksi jonnekin Pohjois-Malesiaan kuvaamaan. Sanoin, etta ei onnistu. Menen toihin vasta maanantaina, enka kylla heti lahde mihinkaan jeeraan.

Tanaan kaytiin syomassa laheisessa ostoskeskuksessa ja siella oli haamessut :D Sovittelin vahan pukuja ja niiden hinnat on melko alhaiset, 200 euroa ja silleen ::)

Nyt me lahdetaan kaljalle, joten mukavaa viikonloppua 8)


07.03.05 klo 10:41:40

Olen ensimmaista paivaa toissa, kello on pian viisi, mutta paasenko mina kotiin? En. Taalla tehdaan toita kymmenen tuntia paivassa, kuutena paivana viikossa.

Tyopaikka vaikuttaa kylla huipulta. Tosin, munhan piti tulla tanne harjoittelijaksi, mutta ilmeisesti olenkin apulaistuottaja. Nyt pitaisi enaa tietaa, etta mita ne semmoiset oikein tekee ::)

Tama paiva on mennyt powerpointia vaantaessa. Huomenna on asiakastapaaminen ja sen pitaa olla siihen mennessa valmis. Vajaan kahden viikon kuluttua sitten kuvaamme Samsungin uuden kannykan mainoksen.

09.03.05 klo 05:11:27

Toissa taas. Tanaan onneksi vain yhdeksan tuntia ::) Teen noin 240 tuntia toita kuukaudessa ja arvatkaa paljonko saan palkaa. Sata euroa :o He he he he.


10.03.05 klo 10:01:25

Isona oikeasti en ikina ota tallaista tyota. Tyo on kuitenkin vain tyota ja minulle perhe ja vapaa-aika on paljon tarkeampi kuin rahan tienaaminen (joka on taalla sita paitsi mahdotonta) tai hieno titteli. Mutta kylla mina nyt nama pari kuukautta jaksan, toivottavasti. Eilen kylla oli lyhyt tyopaiva, vain viisi tuntia, kun ei voitu oikein tehda mitaan. Tanaan menee sitten taas kellon ympari :P


11.03.05 klo 04:10:08

Moni kyseli viime postauksen jalkeen palkoista taalla. Olen saanut selville seuraavaa: keskimaarin malesialaiset tienaa varmaan vahan alle 200 euroa kuussa, mutta koska mina olen vasta aloittanut, saan vahemman. Taalla toimii viela se systeemi, etta vaikka koulutus olisi miten hyva, kukaan ei voi valmistua suoraan johtajaksi. Kaikki aloittavat ravintoketjun alimmalta pykalalta.

Lounas maksaa noin 50 senttia, korkeintaan euron. Ravintolassa syominen maksaa noin viisi euroa. Ulkona syominen, varsinkin paivalla, on usein paljon halvempaa kuin ruuan laittaminen kotona. Tuontitavarat ei ole sen kalliimpia kuin muutkaan.

Tykkaan tasta paikasta kovasti, Malesia on hirmu kiva maa. Ainoa ikavampi juttu on, etta olen jo ihan kyllastynyt syomaan kanaa ja riisia, koska syon sita kahdesti paivassa :P Suomessa puhutaan kuulemma nyt paljon lintuinfluenssasta, mutta taalla sita ei mainita lehdissa ollenkaan, koska tapauksia ei ole ilmennyt pitkaan aikaan.

Mun tyo on myos kivaa, vaikka eilen taas olin 12 tuntia, paasin kotiin yhdeltatoista illalla ja tulin aamulla toihin ysiksi. Mun lisaksi taalla on toinen ulkomaalainen toissa, yksi tytto Boliviasta. Han on tosi mukava :-* On hauska oppia tuntemaan saman ikainen ihminen, joka tulee niin erilaisesta kulttuurista.


12.03.05 klo 04:44:20

Lauantaita vaan kaikille :-*

Taalla taas ollaan toissa, yhdeksan tuntia tanaankin. Mutta huomenna mulla on ehka vapaapaiva ::)

Taas varkkailen esittelykansiota asiakkaalle. Naita tapaamisia on noin joka kolmas paiva ja aina siina valissa paivitetaan ja keksitaan jotakin uutta.


Quote:
Kyllä sullakin työt vähenee varmaan, kun pääsette kuvauksissa alkuun ja vauhtiin, ja suunnittelu vaihe on ohi...vai?

Itse asiassa kuvaukset kestavat vain yhden paivan, aamu kolmesta ilta yhdeksaan. Kuvausten jalkeen mina siirryn sitten seuraavan mainoksen kimppuun ja koko homma alkaa alusta. Rytmi on suunnilleen kaksi mainosta kuukaudessa.

H aloittaa tyot maanantaina. Se on toissa ma-la 9.30-18.30. Se saa palkkaa 50 euroa kuussa ;D Onneksi me saadaan Suomesta tukea tahan tyoharjoitteluun, muuten kuoltais kylla nalkaan :)

Taalla on muuten ihan mahdottoman kuuma. Filippiinilainen siivojani sanoi, etta kymmeneen vuoteen ei oo ollut nain kuumaa. Sataista edes vahan, niin ei tulis smokea. (Meilla siis todellakin kay siivooja, kerran viikossa. Se on paikallinen tapa, jos vaan on yhtaan ylimaaraista rahaa. Meilla kay myos nurmikon leikkaaja, koska meidan nurmialue on kokonaista nelja neliota)

Vaikka paivat on mahdottoman pitkia ja rahaa ei tule yhtaan, niin suosittelen teille kaikille ulkomailla tyoskentelya. Taalla oppii niin paljon sellaista, mita ei voi Suomessa koskaan oppia ja vahan kauempaa asioihin saa paremmin perspektiivia.



14.03.05 klo 11:41:53

Taalla sataa toista paivaa ihan hulluna vetta ja ukkonen katkoo sahkoja koko ajan.


18.03.05 klo 06:34:06

Ensimmainen kuvaus takana :D

Etta oli mielenkiintoista ja hauskaa! Tyopaiva alkoi kello nelja aamulla, kun auto tuli hakemaan minut kotoa toimistolle. Kuudelta olimme kuvauspaikalla Kuala Lumpurin keskustan yhdella klubilla. Siita alkoi sitten sellainen juokseminen ja singahtelu, ettei mitaan rajaa. 20 tunnin aikana en istunut kertaakaan alas :o

Kuvasimme siis kannykkamainoksen Samsungille. Mun tehtava oli pitaa huolta nayttelijoista, eli katsoa, etta niilla oli syotavaa ja juotavaa mutta myos, etta niilla oli oikeat vaatteet oikeaan aikaan, joka ainoa hiuskarva oli ojennuksessa ja etta oikeat henkilot oli oikeaan aikaan lavasteissa ja sielta pois. Pidin huolta myos kuvausryhmasta, silla he eivat voi poistua paikoiltaan edes silloin, kun ohjaaja neuvottelee nayttelijoiden kanssa. Joten vein heille snaksuja, kahvia ja kaikkea muuta kivaa. Se on ehka kiitollisin ammatti maailmassa: kaikki rakastavat kahvintuojaa ::)

Vaikka paiva oli hurjan pitka ja raskas, mua ei vasyttanyt yhtaan. Oli varmaan niin paljon adrenaliinia veressa. Kaikki meni hyvin enka mina edes mokaillut mitaan :P Joskus vaan tunnen itseni ihan invalidiksi, kun en ymmarra mita minulle puhutaan (koska puolet englannista on malesiaa) enka myoskaan saa itseani ilmaistua niin hyvin kuin haluaisin. No, tama varmasti helpottaa ajan myota.

On muuten hauska huomata, miten kummallinen olen taalla punertavine hiuksineni ja pisamoineni. Eilen kolme nayttelijaa tuijotti mua vaikka kuinka kauan ja kysyi sitten, onko mun pisamat oikeita ::) Sitten ne otti musta koko joukon valokuvia etta saa nayttaa kavereillekin :P


18.03.05 klo 11:11:33

Ylityotunnit? Vapaapaivat? Rahakorvaukset? Taalla ei ole sellaisia. Normaali tyopaiva on vahintaan yhdeksan tuntia tai niin kauan kuin sille paivalle on tekemista. Kuukausipalkka on kiintea. Rastivapaita ei ole. Eli kun 20 tunnin tyopaivaa tarkastellaan paikallisesta nakokulmasta, siina ei ole mitaan hyvitettavaa ::)

Onneksi olen taalla toissa vain kolme kuukautta, muuten kylla kuolo korjais 8)


26.03.05 klo 11:32:21

Loma paratiisissa. Langkawilla on ihanaa :-X

Ollaan sukellettu sydamemme kyllyydesta ja kylla on upeat vedet :o Tanaan nahtiin "tavallisten" isojen varikkaiden kalojen lisaksi muun muassa useita mureenoja, barracudia ja haita. Korallit oli myos henkea salpaavia. Sukellus on maailman parasta hommaa, suosittelen kaikille :-*

Muutenkin on ollut kiva loma, ollaan syoty, lohotty ja kiivetty eri vesiputouksille. Huomenna mennaan kolmeksi tunniksi kylpylaan 8)

Eilen kavimme kavelemassa vuorten huipulla kilometrin korkeudessa, sielta oli tosi huikeat nakymat alas. Aurinko paistoi taivaan taydelta ja lampoa oli yli 40 astetta. Uuh ja aah.

Divers Paradise

Heh, nyt ollaankin niin skuttalla, etta taalla ei oo kun yksi tajuttoman hidas nettikone kymmenen kilometrin sateella... Terveisia siis sukeltajan paratiisista Amedista Pohjois-Balilta :)

Taalla me ollaan, no, sukellettu. Ihan uskomattomat vedet, tanaan nahtiin noin 1,5 metrinen kilpikonna, mureenoita, valtavia meritahtia, hurjan paljon kaloja, merihevosia.. you name it, taalta loytyy. Huomenna mennaan koko alueen kuuluisimmalle dyykkipaikalle, 2. maailmansodan aikana haaksirikkoutuneen U.S.A.T Libertyn hylylle. Se on tassa ihan rannassa ja ehtinyt puolessa vuosisadassa kasvaa aikamoisen tayteen elamaa. (Aidit: ei sukelleta sinne sisalle, joten ei tarvi huolehtia!)

Taalta sitten kohti Kutaa ja Bangkokia.

KK, 1700 hours

Tanaan paastiin viimeinkin sukeltamaan. Aikaa olikin jo vierahtanyt, aikalailla kolme ja puoli vuotta, edellisesta dyykista. Ihmeesti sita vaan muistaa kaiken opetetun. Ja parempi onkin: esimerkiksi Sipadanilla upea koralliseina jatkuu pystysuorana melkoisen syvalle - aina kuuteensataan metriin. Eipa se varmaan siella kuudessasadassa enaa mikaan upea ole, mutta taitaa katsojatkin loppua heti sadan metrin jalkeen.
Me hurjasteltiin tanaan aina 25 metriin asti, jossa kaytiin ihmettelemassa kaarmeita(ko? englanniksi eel, ei kuitenkaan mureenoita; moray eel), pilkistelemasta hiekasta.
Lisaksi bongasimme mm. simppuja, velhokalan, kilpparin, noppakaloja, meduusoja, sinipilkkurauskuja ja monia muita.
Ei ehka paras saitti, mutta paaasia (<-onpa jarkevan nakoinen sana ilman aa:n pisteita) oli, etta huomattiin taitojen olevan tallessa ja saatiin treenausta.
Yllattavan sarmaa toimintaa paikalliselta sukellusfirmalta: Divemasterin kuultua, etta meilla on pidempi tauko takana, han laittoi meidat treenaamaan tippuneen regun etsintaa seka maskin tyhjennysta. Harvinaisen asiallista toimintaa.

Joku muuten saisi treenauttaa myos Air Asian huoltomekaanikkoja: eilinen lento oli yli kaksi tuntia aikataulusta jaljessa teknisen vian vuoksi. Siina meinasi sitkeimmaltakin aasialaisjonottajalta loppua usko, ennenkuin melkein kaksi tuntia ilmoitetun lahtoajan jalkeen asiasta kuulutettiin. Kuulutuksen mukaan korjauksen piti kestaa viela viela tunti, mutta puolen tunnin paasta kone kuitenkin oli jo ilmassa. Tokkopa sita vikaa siis edes korjattiin...

Niin, joo: me ollaan nyt siis Kota Kinabalussa.
Nyt ajateltiin kayda KFC:ssa syomassa, kun ei sita kerran suomeen saada jarjestettya.
Huominen paiva varmaan vaan rotvataan ja lauantaina 0600 on lahto hotellilta kohti vuorta.
Hyvaa jussia kaikille sinne - ilmeisen sateiseen - suomeen!

Aiti, ollaan varovaisia - eika viela tarvita edes lisaa rahaa.