Vielä kerran Wienistä

Tämä nauratti mua niin paljon, että julkaisen Robertin matkakertomuksen jälkimmäisen osan myös täällä, teidän iloksenne :)

Vaan minne katosi herra Fylling?

Kun torstain työ lopulta päättyi blogin kirjoittamisen jälkeen, “the day was in pulkka” Inan mukaan. Sangen suuri lauma keski-ikäisiä itävaltalaisia naisia valtasi hotellin baarin ja tupakka haisi. Olen ihmetellyt itävaltalaisten aktiivista tupakointia koko matkan ajan; tupakka palaa kaikkialla ja kaikkien suussa. Lopulta varmasti keski-ikäisen naislauman vaikutuksesta lähdimme nukkumaan. Hississä katsoin itseäni peilistä ja huomasin solisluuheruttavani. Käsite ei ollut tuttu naisseuralaisilleni, jotenka jouidin rautalangasta vääntämään, mitä se tarkoittaa*.

Seuraava päivä alkoi rattoisissa merkeissä, kun aamiaisella leipää hakiessani rouva Fylling tervehti minua tuntemattomista syistä. Pöydässä aloimme taas juttelemaan aamupalapöydän suosikkiaiheestamme. Huomasimme, että herra Fylling ei ollut aamiaisella. Minä veikkasin avioriitaa ja Elisa veikkasi hiustenlaittoa. Elisan veikkaus todennäköisesti osui oikeaan; kun herra Fylling lopulta saapui aamiaiselle, olivat hänen hiuksensa järkyttävät. Aloimme sitten taas veikkaamaan, mitä leikkauksia herralle on tehty. Ina veikkasi takapuoli-implantteja. Mietin, miltä tuntuu istua höllyvän silikonin päällä. Varmasti miellyttävältä.

Pakattuamme tavaramme ja luovutettuamme huoneet, lähdimme Wien Mittelle. Ina tahtoi ostaa erikoisia juomia erikoisissa tölkeissä ennen kun veisimme laukut CAT City Chek-Iniin (emme oikeasti ikinä matkustaneet CATilla, hah haa). Mini (Elisa) päätti sitten ostaa kivan näköisiä karkkeja, jotka olivatkin sitten niin pahan makusia, että edes minä en niitä kelpuuttanut. Veimme laukut sitten Check-Iniin. Elisa oli taas Mrs. Mini ja minä olin Mr. Sundman kuten aina.

Vuorossa oli nuorten haastattelut kaupungilla. Oletin aluksi, että tämä olisi mahdoton tehtävä, jota se ei loppujen lopuksi ollutkaan. Itse en siitä tietenkään pitänyt, kun sain istua pulujen keskellä vahtien muiden laukkuja jääkylmällä penkillä. Perse jäätyi ja pulut pelottivat minua. Vain minä, pulut ja ilkeät slovakialaiset turistit jotka kokoajan hätyyttivät puluja päälleni. Murr.

Lähdimme sitten Strohgasselle tapaamaan politiikantutkijaa, joka olikin yllättäen sairastunut ja hän oli luullut, että haastattelu tehtäisiin puhelimessa. Hän kuitenkin lupasi tulla taksilla ja se oli kyllä sen arvoista; häneltä tuli parhaimpia vastauksia, jotka auttoivat juttuni muotoutumisessa. Tämän jälkeen kuvasimme spiikkejä ja kuvituskuvaa. Ja sitten menimme JOO SYÖMÄ. Tämä italialainen oli IHA OK, vaikkei niin hyvä kuin se jossa viimeksi söimme. Kuitenkin meillä oli aika hyvä tuuri ruokapaikkojen suhteen. Rucolapizza oli hyvää.

Kiirehdimme taksiin ja taksikuski oli mukava. Hän kuunteli “Jeesus-on-hyvä” -reggaeta ja hänellä oli Raamattu ihan vaihdekepin vieressä. Tämä oli huvittavaa. Lentokentällä oli leväperäinen turvatarkistus ja saimme hassuilta kortinjakelijoilta viiden euron alennuskupongit lentokentältä ostetuista ostoksista. Ostin Toblerone-paketin kotiin.

Lentokentältä pääsimme hitaasti koneeseen. Horona oli horon essiivi, busseista oli poistettu penkit ihmissäästösyistä ja gourmet entertainment -kyltti tervehti taas peltipurkin ovella. Elisa veikkasi lentoyhtiötä venäläisalkuperäiseksi, kun meille tuotiin ruoka. Jogurtti muistutti puddingia, ja pudingit lensi melkein lattialle. Ruoka oli lopulta KALKUNA, vaikka veikkasin sen olevan JOO NAUTA tai PORSALIHA. Peltipurkki huojui tuulessa, mutta laskeutui etuajassa Hooveen Kansainväliselle Lentokentälle. Lentoemäntä nauroi takaisin ja me nauroimme hänen kolleegalleen.

Matka oli ohi ja loppu. Loppyhteenvedoksi voimme todeta, että itävaltalaiset ovat tuulipukukansaa. Ja Tissipinne, Mini ja Solisluuheruttaja ovat paras Team Finland taikka nyyseizensii koko maailmassa.

- Robert.

PS. Itävaltalaisten tupakoinnin takia kaikki vaatteet haisevat tupakalle.

*Solisluu-ekshibitionismilla (en. Clavicle-exhibitionism, lat. Clavicula-exhibitionismus) tarkoitetaan tahallista tai tahatonta solisluun alueen paljastamista esimerkiksi löysän paidan vuoksi.